Täyttäisin 27 vuotta ja tähän ikään mennessä minulta odotettaisiin jo tiettyjä asioita, ja kun niitä ei ole kummastellaan ja osoitetaan sormella sanoen; "Miksi sinä olet vieläkin noin lapsellinen?"
Olen miettinyt tätä tuhat kertaa, mikä tekee ihmisestä aikuisen, tai että tekevätkö jotkut tietyt asiat ihmisestä lapsellisen? Jälkimmäiseen mielipiteeni on että EI, ei ole asioita jotka tekevät ihmisestä lapsellisen, koko sana lapsellinen on mielestäni tyhmä ja alentava. Tietenkin on olemassa aikuisia miehiä ja naisia jotka saavat mielihyvää siitä että kävelevät yhä vaipoissa tai ympäröivät itsensä lasten leluilla, mutta se on jo täysin eri asia, siinä on jo kyse mielenterveysongelmista tai jostain muusta mikä ei liity ollenkaan siihen mistä minä puhun.
Olen itse henkilökohtaisesti kuullut tätä hyvin usein, koko elämäni läpi. "Oletpas sinä lapsellinen kun tykkäät katsoa piirrettyjä." Tai että miksi sulla on tätä tai tuota, miksi teet näin ja noin, oletpas lapsellinen ihminen! EN YMMÄRRÄ tätä käsitettä ollenkaan! Miksi en saisi tykätä tietyistä asioista jos se tekee minut onnelliseksi? Miksi en saisi ilostua jostain jos mieleni tosiaan ilostuu siitä?
Miksi minun pitäisi mukautua ja sopia juuri tuohon yhteiskunnan mielimään muottiin, siksi että suurin osa ihmisistä tekee näin tai noin on sitten minunkin toimittava niin? EI EI EI!
Miksi minun pitäisi olla juuri sellainen kuin sinä haluat, eikö minulla ole oikeus olla juuri sellainen kuin minä olen?
Olen luonteeltani hyvin iloinen ja pelleilevä tyyppi, työporukassakin taidan olla se toimiston pelle, mutta se ei häiritse minua, se ei tee minusta yhtään huonompaa työntekijää, siskoa, tyttöystävää, kaveria tai tytärtä, se että näen asiat eri tavalla, löydän niistä hauskuutta ja rakastan saada ihmiset hymyilemään ja nauramaan! :) Se on osa minun persoonaani eikä se tule muuttumaan vaikka kuinka vanhaksi tulisin, se on aina osa minua. Elämäni muuttuu vuosi vuodelta ja tuo mukanaan erilaisia uusia haasteita jotka kasvattavat minua ihmisenä, jotka tekevät minusta vahvemman kuin eilen. Jonain päivänä olen vaimo ja äiti ja silloin elämääni kuuluu kaikki se mitä se tuo mukanaan, mutta tänä päivänä minä olen vielä tämä henkilö joka naurattaa töissä työkavereitaan, kirjoittaa blogia, rakastaa eläimiään, matkustelee poikaystävänsä kanssa, käy ystävien kanssa ulkona ja asuu maailman parhaimman kämppiksen äitinsä kanssa <3.
Ensi vuonna olen taas vuoden vanhempi ja silloin kaikki voi olla jo ihan toisin kuin tänään.
Kiitos kaikille rakkaille ihmisille ketkä tekivät viime vuodesta niin rakkaan ja kiitos kaikille blogin lukijoille jotka olette pysyneet mukana tähän saakka! :) <3
Tämän kirjoituksen tarkoituksena oli enemmänkin avata omaa mieltä teille ja saada aikaan keskustelua asian tiimoilta. Tuntuu hyvältä purkaa mietteitä "paperille", olo on heti sata kertaa kevyempi, eikä ikäkriisikään tunnu enää niin pahalta. ;)
Nyt jätän tämän kirjoituksen sulamaan tähän ja menen suihkuun, sillä mulla oli sata ja yks asiaa hoidettavana ennen lauantaisia syntymäpäivä bileitä! Teemaksi tuli American style houseparty jossa teemaa kunnioittaen juodaan olutta tietenkin punaisista bilekupeista (red cups) ja pelataan beer pongia!
Nyt sanon moi ja heissulivei! Hauskaa keskiviikkoa kaikille! :) xo <3
Connie Britton - Stronger Than Me.
<3
